Elizavet I (angl.: Elizabeth I of England; sünd. 7. sügüz'ku 1533, Grinvič, Anglijan kunigahuz — kol. 24. keväz'ku 1603, Ričmond (London), Anglijan kunigahuz) oli Anglijan i Irlandijan kunigaznaine vs 1558 kül'mkun 17. päiväspäi surmhasai.

Elizavet I
angl.: Elizabeth I
Elizavetan Ezmäižen portret (läz 1575 vot, tundmatoi pirdai, Rahvahaline portretgalerei Londonas)
Elizavetan Ezmäižen portret (läz 1575 vot, tundmatoi pirdai, Rahvahaline portretgalerei Londonas)
radmižen toižend:

kuninganna, monarh

sündundan dat:

7. sügüz'ku 1533[1][2][3][4]

sündundan sijaduz:

Palace of Placentia[d], Greenwichi linnaosa[d], Suur-London[d], London[d], Anglii

valdkund:

 Inglismaa kuningriik[d]

kolendan dat:

24 keväz'ku (3 sulaku) 1603[1][2][3][4] (69 vot)

kolendan sijaduz:

Richmond Palace[d], London Borough of Richmond upon Thames[d], Suur-London[d], London[d], Anglii

tat:

Henry VIII[d][5][6]

mam:

Anne Boleyn[d][5][6]

avtograf:

 Elizavet I VikiAitas
Om sädusid VikiPurtkiš VikiPurde

Tuli valdištmele Marija I-sizaren jäl'ghe. Elizavetan I toižed nimed oma Kunigaznaine-neižne (angl. The Virgin Queen), Hüvä Bess-kunigaznaine (angl. Good Queen Bess) vai Gloriana. Anglijan Genrih VIII-kunigahan da hänen kahtenden Anna Bolein-akan noremb tütär, nimitihe Genrihan maman (Elizavet Jorkalaine) oiktastuseks. Jäl'gmäine Tüdoroiden dinastijaspäi, lapsid ei olend. Jäl'gmäižen valdan mödhe, Jakov I, Šotlandijan Marija Stüart-kunigaznaižen poig, kändihe Elizavetan I jäl'ghetulijaks da ezmäižeks Stüartad-dinastijaspäi.

Ičeze ohjandusen aigan Elizavet tegi venod politikad, vedi sidä varunmujandonke päzutamha rahvahanikoiden sodad da ridoid susedoidenke. Oli protestantizman polenpidajan, no laski katoližen-ki jumalankodikundan olendad. Abuti šingotadas draman teatrale. Anglijan kunigaznaižen tobmuz ei olend absolütižeks, parlamentan ühtnijad i Peitol'ne Nevondkund valatoitiba händast.

Sikš ku kul'tur šingotaškanzihe (Šekspir, Marlou, Bekon) da Anglii sai tobmut valdmeril Ispanijan sijas (Vägevan Armadan murenduz, Dreik-merimatkadai, Ost-Indijan kompanii), ka Elizavetan Ezmäižen ohjandusen aig kucuse «Anglijan kuldasižeks igäks». Vl 1587 Pohjoižamerikan ezmäižen anglijalaižen eländpunktan aluz om pandud.

Homaičendad

vajehta
  1. 1,0 1,1 Deutsche Nationalbibliothek Record #118529870 // Integrated Authority File — 2012—2016.
  2. 2,0 2,1 SNAC — 2010.
  3. 3,0 3,1 Find a Grave — 1996.
  4. 4,0 4,1 A Historical Dictionary of British Women — 2 — Routledge, 2003. — P. 153. — ISBN 978-1-85743-228-2
  5. 5,0 5,1 Blain V., Grundy I., Clements P. The Feminist Companion to Literature in English: Women Writers from the Middle Ages to the Present — 1990. — P. 335.
  6. 6,0 6,1 Kindred Britain
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.
  NODES