Sana (vai vajeh) om strukturine kelen ühtnik. Se služib erazvuiččiden leksižiden funkciojiden täht, ozutesikš, objektoiden nimitusele, sidä kesken tehtud melel.

Kuctas morfologijaks tedod, kudamb tedoidab sanoiden strukturad. Kaikutte sana mülütab morfemad, sen suline (änetadud) i kirjutadud formad oma olmas. Sanan vajehtui pala, ku se om, toižetase märitud ohjandimiden mödhe päpaloin. Erasiš keliš sanantüvi voib vajehtadas vähän.

Sanoiden istorine augotižlibund om erazvuitte lujas, etimologii sel'genzoitab sidä. Om kaks' sanoiden toižendad: täuz'znamasižed da specialižed sanad.

Klassificiruidas vaihid leksižen znamoičendan mödhe, sätas nimikirjutesid eziauguižiš sanoišpäi leksikologijan, semantikan, etimologijan i stilistikan šingoteses.

Sanha sidodud vepsän muštatišed

vajehta

Erased muštatišed oma ottud «Mi meles, se i keles»-kogodusespäi.[1]

  • Ala pagiže min tedad, a teda min pagižed.
  • Čoma sana i kivehe reigun tegeb.
  • Edel raud ratteb, konz mehen sana katteb.
  • Ende mez' man möb, edel kut sanan söb.
  • Ei sur' sana sud haugoi. / Sur' sana sud ei haugaida.
  • Hond vajeh sil'mäd čapab.
  • Hondod mest hüväl vaihel ed johtuta.
  • Kaiked tot akale ala sanu.
  • Ken min sanub, ka pida kel' sus.
  • Kurdhele kaks' kerdad ei sanugoi.
  • Käreganded, ka vaihen hot' ostad da sanud.
  • Laskav vajeh kivehe reigun tegeb.
  • Neičukaine rodiše, i paginaine zavodiše.
  • Otajale üks' grähk, a sanujale sada grähkäd.
  • Pagižed, ka vilu sus om. (ed teda miš)
  • Paha kel' pahan i pagižeb.
  • Pahal ristitul mugomad i paginad.
  • Pajatada om paremb ühtes, a pagišta eriži.
  • Paremb vaitti ištta, mi joudajad jauhta.
  • Sanal voib mez' rikta. / Hubal vaihel ristitud rikta voib.
  • Sanaspäi — mez', sarvespäi — härg.
  • Sanoišpäi leibäd ed pašta.
  • Sanu, hot' kelloho bangaida. (lindäs kulištanuded)
  • Sanub, kuti haugol pähä iškeb.
  • Sanutud sana tagaze ed ota.
  • Sarnaspäi vaihid ed roi.
  • Sinun sana da jumalale korvha.
  • Teravas sanutud, da ei teravas tehtud.
  • Tämbäi kelastad, homen ei uskkoi.
  • Vaikastuda eile petuz.
  • Vähemba pagiže, enamban tedad.
  • Äi sanoid, da vähä azjoid.
  • Äjan tedad, vähä pagiže.

Homaičendad

vajehta
  1. Mi meles, se i keles. Vepsläižed muštatišed (ladii om O. J. Žukova). — Petroskoi: «Periodika», 2018. — 96 lp. ISBN 978-5-88170-307-3 (veps.) (ven.)
  Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.
  NODES