芬蘭語

编辑

詞源

编辑

繼承原始芬蘭語 *paikka(對比愛沙尼亞語 paik沃特語 paikkõ),可能借自原始日耳曼語 *spaikǭ(對比英語 spoke)。

發音

编辑

名詞

编辑

paikka

  1. 地方地點
    puolustaa paikkaansa有用;作……的用處 (字面意思是「防衛自己的位置」)
  2. 地區街區鄰里
    近義詞:alue
  3. 空間
    近義詞:tila
  4. 場面
    近義詞:tapahtumapaikka
  5. (政治) 席位
    Sosiaalidemokraateilla on eduskunnassa 36 paikkaa.
    社會民主黨在議會擁有36個席位
  6. (運動) 場地上的位置
    近義詞:makuupaikka
  7. (運動) maalintekopaikka (得分機會)的缩略形式
  8. 職位
    近義詞:työpaikka
    avoin (työ)paikka職位空缺
  9. 衣服上的補丁
    近義詞:korjauspaikka
  10. (計算機) 補丁
    近義詞:korjauspaikka
  11. (牙科學) 填料嵌體
    近義詞:hammaspaikka
  12. (口語) 情況
    近義詞:tilanne
  13. (口語複數形式) 渾身全身
    近義詞:jäsen
    Minulla on paikat kipeänä.
    渾身酸痛。

變格

编辑
paikka屈折 (Kotus 類型 9*A/kalakk-k元音變換)
主格 paikka paikat
屬格 paikan paikkojen
部分格 paikkaa paikkoja
入格 paikkaan paikkoihin
單數 複數
主格 paikka paikat
賓格 paikka paikat
paikan
屬格 paikan paikkojen
paikkain 罕用
部分格 paikkaa paikkoja
內格 paikassa paikoissa
出格 paikasta paikoista
入格 paikkaan paikkoihin
接格 paikalla paikoilla
離格 paikalta paikoilta
向格 paikalle paikoille
樣格 paikkana paikkoina
轉移格 paikaksi paikoiksi
欠格 paikatta paikoitta
手段格 paikoin
共格 請參閱下方的所有格形式。
paikka所有格形式 (Kotus 類型 9*A/kalakk-k元音變換)
第一人稱單數所有者
單數 複數
主格 paikkani paikkani
賓格 paikkani paikkani
paikkani
屬格 paikkani paikkojeni
paikkaini 罕用
部分格 paikkaani paikkojani
內格 paikassani paikoissani
出格 paikastani paikoistani
入格 paikkaani paikkoihini
接格 paikallani paikoillani
離格 paikaltani paikoiltani
向格 paikalleni paikoilleni
樣格 paikkanani paikkoinani
轉移格 paikakseni paikoikseni
欠格 paikattani paikoittani
手段格
共格 paikkoineni
第二人稱單數所有者
單數 複數
主格 paikkasi paikkasi
賓格 paikkasi paikkasi
paikkasi
屬格 paikkasi paikkojesi
paikkaisi 罕用
部分格 paikkaasi paikkojasi
內格 paikassasi paikoissasi
出格 paikastasi paikoistasi
入格 paikkaasi paikkoihisi
接格 paikallasi paikoillasi
離格 paikaltasi paikoiltasi
向格 paikallesi paikoillesi
樣格 paikkanasi paikkoinasi
轉移格 paikaksesi paikoiksesi
欠格 paikattasi paikoittasi
手段格
共格 paikkoinesi
第一人稱複數所有者
單數 複數
主格 paikkamme paikkamme
賓格 paikkamme paikkamme
paikkamme
屬格 paikkamme paikkojemme
paikkaimme 罕用
部分格 paikkaamme paikkojamme
內格 paikassamme paikoissamme
出格 paikastamme paikoistamme
入格 paikkaamme paikkoihimme
接格 paikallamme paikoillamme
離格 paikaltamme paikoiltamme
向格 paikallemme paikoillemme
樣格 paikkanamme paikkoinamme
轉移格 paikaksemme paikoiksemme
欠格 paikattamme paikoittamme
手段格
共格 paikkoinemme
第二人稱複數所有者
單數 複數
主格 paikkanne paikkanne
賓格 paikkanne paikkanne
paikkanne
屬格 paikkanne paikkojenne
paikkainne 罕用
部分格 paikkaanne paikkojanne
內格 paikassanne paikoissanne
出格 paikastanne paikoistanne
入格 paikkaanne paikkoihinne
接格 paikallanne paikoillanne
離格 paikaltanne paikoiltanne
向格 paikallenne paikoillenne
樣格 paikkananne paikkoinanne
轉移格 paikaksenne paikoiksenne
欠格 paikattanne paikoittanne
手段格
共格 paikkoinenne
第三人稱所有者
單數 複數
主格 paikkansa paikkansa
賓格 paikkansa paikkansa
paikkansa
屬格 paikkansa paikkojensa
paikkainsa 罕用
部分格 paikkaansa paikkojaan
paikkojansa
內格 paikassaan
paikassansa
paikoissaan
paikoissansa
出格 paikastaan
paikastansa
paikoistaan
paikoistansa
入格 paikkaansa paikkoihinsa
接格 paikallaan
paikallansa
paikoillaan
paikoillansa
離格 paikaltaan
paikaltansa
paikoiltaan
paikoiltansa
向格 paikalleen
paikallensa
paikoilleen
paikoillensa
樣格 paikkanaan
paikkanansa
paikkoinaan
paikkoinansa
轉移格 paikakseen
paikaksensa
paikoikseen
paikoiksensa
欠格 paikattaan
paikattansa
paikoittaan
paikoittansa
手段格
共格 paikkoineen
paikkoinensa

派生詞彙

编辑
形容詞
副詞
動詞
複合詞

感嘆詞

编辑

paikka

  1. (對狗等動物) 著!別

延伸閱讀

编辑

英格里亞語

编辑

詞源

编辑

繼承原始芬蘭語 *paikka,借自原始日耳曼語 *spaikǭ。同源詞包括芬蘭語 paikka愛沙尼亞語 paik

發音

编辑

名詞

编辑

paikka

  1. 地方
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 49 頁:
      Joka paikaas flakut, väki.
      有旗子的地方就有人。
      (字面意思是「每個有旗子的地方,[就有]人。」)
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 3 頁:
      Iƶorat elläät Leningradan oblastin eri paikois, eri raijonois ja sentää iƶoran keeli senen mukkaa jakahuu eri dialektoihe, eri alakeelii.
      英格里亚人居住列宁格勒州的各个地方、各个区,因此,英格里亚语又分为各种方言,也就是各种层级更小的语言。
  2. 區域
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, 譯者 Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva,第 3 頁:
      Geografiatunniil töö tutussutta ympäröivän teitä paikanka.
      在地理課上,你們將逐漸熟悉自己周圍的區域

變格

编辑
paikka 的變格 (類別3/kana,kk-k類層級變化)
單數 複數
主格 paikka paikat
屬格 paikan paikkoin
部分格 paikkaa paikkoja
入格 paikkaa paikkoi
內格 paikaas paikois
出格 paikast paikoist
向格 paikalle paikoille
所格 paikaal paikoil
奪格 paikalt paikoilt
轉移格 paikaks paikoiks
樣格 paikkannapaikkaan paikkoinnapaikkoin
轉變格1) paikkant paikkoint
1) 棄用
*) 賓格所對應的 屬格 (sg) 或 主格 (pl)
**) 共格通過在屬格後加上後綴 -ka?-kä?組成。

近義詞

编辑

派生詞彙

编辑

參考資料

编辑
  • V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka[2],Leningrad:Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,第 59 頁
  • Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja,Helsinki:Suomalais-Ugrilainen Seura,第 374 頁
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[3]ISBN 978-5-88431-274-6,第 74 頁

卡累利阿語

编辑

詞源

编辑

繼承原始芬蘭語 *paikka。同源詞包括芬蘭語 paikka

名詞

编辑

paikka

  1. 地方
  NODES
lenin 5
see 2