sää

參見：saa、SAA、saA、sáa、sâa 和 sa'a

芬蘭語

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈsæː/, [ˈs̠æː]
• 韻部：-æː
• 斷字^(幫助)：sää

詞源1

源自原始芬蘭語 *sää（對比卡累利阿語 seä、siä、šiä、維普斯語 sä、沃特語 sää），源自原始芬蘭-烏戈爾語 *säŋe (“空氣”)（對比匈牙利語 ég (“天空”)、茲梁科米語 сынӧд (synöd, “暖空氣”)）。

名詞

sää

1. 天氣

   hyvällä säällä ― 天氣好

   huonolla säällä ― 天氣不好

變格

sää 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		sää	säät
屬格		sään	säiden säitten
部分格		säätä	säitä
入格		säähän	säihin
		單數	複數
主格		sää	säät
賓格	主	sää	säät
	屬	sään
屬格		sään	säiden säitten
部分格		säätä	säitä
內格		säässä	säissä
出格		säästä	säistä
入格		säähän	säihin
接格		säällä	säillä
離格		säältä	säiltä
向格		säälle	säille
樣格		säänä	säinä
轉移格		sääksi	säiksi
欠格		säättä	säittä
手段格		—	säin
共格		請參閱下方的所有格形式。

sää 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 sääni sääni 賓格 主 sääni sääni 屬 sääni 屬格 sääni säideni säitteni 部分格 säätäni säitäni 內格 säässäni säissäni 出格 säästäni säistäni 入格 säähäni säihini 接格 säälläni säilläni 離格 säältäni säiltäni 向格 säälleni säilleni 樣格 säänäni säinäni 轉移格 sääkseni säikseni 欠格 säättäni säittäni 手段格 — — 共格 — säineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 sääsi sääsi 賓格 主 sääsi sääsi 屬 sääsi 屬格 sääsi säidesi säittesi 部分格 säätäsi säitäsi 內格 säässäsi säissäsi 出格 säästäsi säistäsi 入格 säähäsi säihisi 接格 säälläsi säilläsi 離格 säältäsi säiltäsi 向格 säällesi säillesi 樣格 säänäsi säinäsi 轉移格 sääksesi säiksesi 欠格 säättäsi säittäsi 手段格 — — 共格 — säinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 säämme säämme 賓格 主 säämme säämme 屬 säämme 屬格 säämme säidemme säittemme 部分格 säätämme säitämme 內格 säässämme säissämme 出格 säästämme säistämme 入格 säähämme säihimme 接格 säällämme säillämme 離格 säältämme säiltämme 向格 säällemme säillemme 樣格 säänämme säinämme 轉移格 sääksemme säiksemme 欠格 säättämme säittämme 手段格 — — 共格 — säinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 säänne säänne 賓格 主 säänne säänne 屬 säänne 屬格 säänne säidenne säittenne 部分格 säätänne säitänne 內格 säässänne säissänne 出格 säästänne säistänne 入格 säähänne säihinne 接格 säällänne säillänne 離格 säältänne säiltänne 向格 säällenne säillenne 樣格 säänänne säinänne 轉移格 sääksenne säiksenne 欠格 säättänne säittänne 手段格 — — 共格 — säinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 säänsä säänsä 賓格 主 säänsä säänsä 屬 säänsä 屬格 säänsä säidensä säittensä 部分格 säätään säätänsä säitään säitänsä 內格 säässään säässänsä säissään säissänsä 出格 säästään säästänsä säistään säistänsä 入格 säähänsä säihinsä 接格 säällään säällänsä säillään säillänsä 離格 säältään säältänsä säiltään säiltänsä 向格 säälleen säällensä säilleen säillensä 樣格 säänään säänänsä säinään säinänsä 轉移格 sääkseen sääksensä säikseen säiksensä 欠格 säättään säättänsä säittään säittänsä 手段格 — — 共格 — säineen säinensä

近義詞

• ilma

派生詞

• hyvän sään aikana (“趁早”, 字面意思是“在天氣好的時候”)

複合詞

複合詞

• hellesää
• kesäsää
• kevätsää
• korjuusää
• lentosää
• merisää
• myrskysää
• nuoskasää
• pakkassää
• poutasää
• purjehdussää

• sadesää
• suojasää
• sääasema
• sääennuste
• säähavainto
• sääilmiö
• sääkartta
• sääluotain
• säänkestävä
• säänmuutos
• säänvaihtelu

• sääpalvelu
• sääprofeetta
• säärintama
• sääsatelliitti
• säätekokuu
• säätiede
• säätiedotus
• säätila
• säätutka
• talvisää

參見

• ilmasto

詞源2

參見sinä。

代詞

sää

1. (哈梅 ~ 坦佩雷、圖爾庫方言) 你

   Mitä sää teet?

   你在幹什麼？

變格

sää （不規則）的變格 單數 複數 主格 sää – 屬格 sun – 部分格 sua – 賓格 sut sun – 內格 sussa – 出格 susta – 入格 suhun – 所格 sulla – 奪格 sulta – 向格 sulle – 樣格 suna – 變格 suksi – 具格 – – 缺格 sutta – 共格 – –

近義詞

• sinä (標準語)
• sie 〈方〉
• sä 〈口〉

詞源3

源自原始烏拉爾語 *säŋä、*śäŋe。與烏得穆爾特語 си (śi)、漢特語組、匈牙利語 sző同源。

名詞

sää

1. (棄用) 纖維，絲線

派生詞

• säe (“詩行”)
• säie
• sääntö
• säätää

低地德語

動詞

sää

1. seggen 的第一人稱單數過去式